|isin veist{n lihasta siltaa
Todelliseen maailmaan
Pid{n el{m{st{ kiinni
Niinkuin se olisi minun
Katson y|ll{ peiliin
H{n tuijottaa minua silmiin
Meilt{ kaikilta menee p{{t
Sekaisin kurkut tulehtuu
mist{ tulivat haavat k{mmeniisi
ilman ruosteisen naulan ty|t{?
Ja sanon taas kerran
T{m{ oli aiottu meille tuhoksi
Pahaksi enteeksi
Miekaksi lapsen k{teen
Y| on tehty ter{ksest{
Tuuli j{{st{ ja piikeist{ vesi
Uponneet laivat seilaa yl|s
Y| on tehty h{nest{