[I.] Kirotun lapsen tuore veri
NГѓВ¤in mietin hiljaa yksikseni
Se on surma naisen surma
Ei ole kuolema urohon
Kun vieras jakaa
Harhojaan
Rukoillen myy vapauttaan
Saasta maatukoon
Särkyköön henki
Multaan tukehtuu harhojen renki
[II.] Mieli musta murheen jakaa
Ei anna kultaa, ei hopeaa
Yksin kulkee päällä pahan maan
Vieden kГѓВ¤rsimyksen mukanaan