Toinen toistaan kantamaan
oppinut ei meistä kumpikaan
Joskus avaruus nyt ahdas hiljaisuus
ja väistettyjä katseet
Vieläkään en unta saa
vuosikymmen tiensä päässä valvottaa
On huono iltaisin ilma kaupungin
mä ikkunoita suljen
Hiutaleita märkään asfalttiin,
me loppuun asti siihen uskottiin
Toiset kaatuu, me ei milloinkaan,
sä olit ainut, olet aina vaan
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin
Katson selkääs nukkuvaa,
sun ihollasi tuttu kaunis maa
Me emme uudestaan saa kesää palaamaan,
herätys on kohta
Hiutaleita märkään asfalttiin,
me loppuun asti siihen uskottiin
Toiset kaatuu, me ei milloinkaan,
sä olit ainut, olet aina vaan
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin
Menneet vuodet tulvii huoneisiin,
me loppuun asti siihen uskottiin
Toiset kaatuu, me ei milloinkaan,
sä olit ainut, olet aina vaan
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin
