Niin kuin sanat tyhjyyteen,
putoo hiljalleen,
ja osuu siihen mustaan
Salatuimpaan pimeyteen,
joka edelleen, olemistaan jatkaa
Voiko meistä yksikään,
itse suuntaa kääntää
Jos kapinoinkin, silti taas,
sun luoksesi mä kaipaan,
sun luokses haluan
Anna tules puhdistaa,
tämä sydän juuriltaan
Siinä kaikki, uudeksi tee
Anna vetes tulvahtaa,
nämä silmät puhdistaa
Että näkisin
Sun laupeutes vie meidät niin,
toisiin maisemiin, uudenlaisiin
En rakkauttas voi ymmärtää,
saati selittää, se kulkee yli pään
Mut sydämeen se silti jää,
ja siellä työtään jatkaa
ja vaikkei siltä näyttäiskään,
sun luoksesi mä kaipaan,
sun luokses haluan
En enää tahdo piiloutua,
en alistaa, en alistua
Eessäs vapaana kun seistä saan
Sinun tiesi vieköön mua,
siihen tahdon sitoutua
