Nostan käteni ilmaan
ja siihen ne jää
antaudun eessä tän kaiken
Haluton oon
enää esittämään
että etenisin kovin taitein
Mihin tahansa katson
mihin kääntyy mun pää
siellä on sama vääryyden valta
Kuka voi selittää, kuka voi selittää?
Kuka löytää kaiken sen alta
Ei kai huutoni nousiskaan korkeimpaan tähteen
tyydyn siis kuiskaamaan
Mistä muualta löytäisin elämän lähteen?
Siks luonasi vaan
Liika on liikaa
ja liialta tuntuu
joskus elämän taakka
Jos osansa kantaa
ei osaa tai voi
se kannettu on loppuun saakka
Sinä miksi sen teit?
En voi ymmärtää
mutta uskoa tahtoisin silti
Me tiedämme sen
olen kipua täys
mutta sinä — älä päästä mua irti
Ei kai huutoni nousiskaan korkeimpaan tähteen…
