Auringon ensisäteet nousee
Ja sun kasvot valaisee
Olet vielä vierelläni
Et unta ollutkaan
Katselen sua ihan hiljaa
Kosken kasvojasi salaa
Sä mulle hymyilet
Et vielä avaa silmiäsi
Vedät mut viereesi
Savuna ei ilmaan haihdu tää unelma
Pidän susta kiinni enkä irrota
Kiellettyä tää on, sen tietää kumpikin
Mutta tehtyä ei enää saa takaisin
Mä pieneen kolahdukseen herään
Kun lattialta vaatteet keräät
Sun täytyy lähteä
Kello käy jo yhdeksää
Tätä kotona saat selittää
Tulet vielä vierelleni
Suutelet mua sitten lähdet
Vedät oven kiinni/tiedän että vielä palaat
Luokseni uudestaan.
Savuna ei ilmaan haihdu tää unelma…
