Kun tänään tulin mä töistä kotiin
sä kuuntelit radiota
Siellä vanha kunnon Juice lauloi
«Elämä on kuolemista»
Kyynelsilmin ja juovuksissa
sä käännyit minua päin
Ja keskeltä savun ja pullojen
sä lausuit mulle, sä lausuit mulle näin
«Minä en ole syntynyt kuolemaan
vaikka hautaani synnyinkin
Sitä kättä en rupee mä nuolemaan
joka hakkaa mut kuitenkin
Minä elän, minä elän
ja kierrän tätä palloa
Kuin täikynä taskussa kiertäisi
Aleksis Kiven muotoista kalloa»
Kerto:
Hei, älä koskaan ota runoilijaa
luoksesi asumaan
Se ryyppää, rähjää ja rellestää
ja kaataa kaljaa sun kitaraan
Hei, älä koskaan ota runoilijaa
luoksesi asumaan
Se salaa surujaan kantaa
ja niitä nurkkiisi piilottaa
Viimeyönä mä äkkiä heräsin
pieneen ääneen tai liikkeeseen
Kun sä seisoit sänkyni vierellä
silmät oudosti kiiltäen
«Olen nähnyt», sinä sanoit
«sukellusveneen taivaalla
Ja sen veneen tornissa kalusi
palava joutsen kuparikolikkoa»
Kerto x 1
Ja se on ainoa vuokra, jonka runoilijalta saa
