Sen huoneen avaimet
ja kirjojen välissä
kuivattuja kukkia
ja kuljettuja teitä
niitä et käy
Ja kestää hyvin kauan
kun kuivaat hiuksesi tuulessa
tulkitset meren ääniä
joka ei puhu sanoilla
ei kuuntele
Kukaan ei ole yksin
jokaisen luo on saapumassa
kutsumatonna, aivan hiljaa
tanssikaveri laihanlainen
sanat vaan jäävät kynnykselle taas
En näitä ääniäsi
näin saisi tulkita
yksinkertaisuudesta
aina yksinkertaisuuteen
mieli vie
Se kovin pieni tila
jonka minä tarvitsen
on täällä katon alla
peiton alla lähellä siipien havinaa
Kukaan ei ole yksin…
