Kuun taivaallinen astia
Lumessa teutovat h{rj{t
Juhlamiehet
Hakevat maasta jotain pudonnutta
Sormet jauhossa, ilman tulosta
Eik{ ihmisell{ ole mit{ tehd{
Maan suonista nousevat vedet
Metsien henget
Tuovat ne el{m{n luo
Em{kallio murenee hiljaa
El{m{nkeh{ss{{n
Istujat vavisten juo
Kultaa purret airoissaan
Hiuksista solmittu k|ysi
Avaimenvartija
Pitelee talossaan avaintaan
Silm{t ummessa, ilman tunnetta
Eik{ ihmisell{ ole mit{ tehd{
Olen l{p{issyt Atlantiksen testit
Kokeet julmat ja tuskalliset
Etsinyt valoa id{st{
Merien alta
Vuorien korkeuksista
Olen l{htenyt
Enk{ koskaan palaa