Salainen ikkuna taas avautuu
Kuulen äänen laulavan «luokseni tuu»
Ota pöydältä mun kirjani, johon joskus unet muistiin kirjoitan
Oon elänyt tän hetken kerrna aiemmin, mut vain unessa en todellisuudessa
Aavelaulajatar, kutsuu mua laulullaan, pyytää mua seuraamaan
Laulajatar, viettelee mut uudestaan, öiseen, usvaiseen puutarhaan
Niin sininen hetki on, paljain jaloin nousen kiviportaita
Sumun läpi katsoo joku eloton,
Se on enkeli tehty marmorista
oot taas kauempana kuin mä luulinkaan
Silti sun äänes pimeyteen mua johdattaa
Mä tiedän, tämä polku vie mua kuolemaan ja kuitenkin mun täytyy sitä seurata
Aavelaulajatar…
Aavelaulajatar…
